Tutkimusohjekirjan etusivu. Hakemisto erikoisalan, nimen, lyhenteen tai tutkimusnumeron mukaan
| 2503 | fP-C-Pept |
Puh. 313 1930
lääkäri Pertti Koskinen: pertti.koskinen
tyks.fi / (02) 313 1890 / 51890 ja sairaalakemisti Aila Leino: aila.leino
tyks.fi / (02) 313 1913 / 51913
Endogeenisen insuliinituotannon mittaaminen. Insuloomaepäily. Korvaa insuliinimäärityksen useissa tilanteissa.
5 ml Li-hep.geeliputki
1 ml litiumhepariiniplasmaa. Näyte voidaan lähettää geeliputkessa sentrifugoimatta huoneenlämpöisenä, mikäli perillä 6 tunnin kuluessa näytteenotosta. Erotettu näyte lähetetään kylmälähetyksenä, jos näyte on perillä vuorokauden kuluessa, muuten pakastelähetys. Näyte säilyy vuorokauden jääkaapissa, pitempiaikainen säilytys pakkasessa.
Immunoelektrokemiluminesenssi (ECLIA)
Päivittäin
Insuliini syntetisoituu haiman Langerhansin saarekkeiden beetasoluissa yhdestä peptidiketjusta muodostuvana proinsuliinina. Proinsuliinista tulee insuliinia siten, että molekyylistä irtoaa ns. C-peptidiosa pois. Insuliinia ja C-peptidiä erittyy yhtä paljon ja samanaikaisesti porttilaskimoon. Valtaosa (n. 70 %) insuliinista metaboloituu maksassa. C-peptidi kulkeutuu muuttumattomana systeemiverenkiertoon ja metaboloituu pääasiassa munuaisissa. Perifeerisestä verestä määritetty C-peptidi kuvaa tästä syystä paremmin haiman insuliinieritystä kuin insuliinimääritys. C-peptidimäärityksiä voidaan käyttää endogeenisen insuliinierityksen mittaamisessa insuliinihoidon tarvetta harkittaessa sekä insuloomadiagnostiikassa. (Ks. Pt-Insuliinikoe, Pt-Insul-R2, atk nro 539) Insuliinihoidon tarvetta arvioitaessa käytetään C-peptidimittauksia yleensä insuliinierityksen stimulaation (ateria tai glukagoni) yhteydessä. (Ks. Pt-Glukagonikoe, Pt-Glkg-R1, atk nro 1457 ja Pt-Ateriakoe, Pt-Ater-R1, atk nro 101).
| kaikki | 0.37 - 1.47 | nmol/l |
| kaikki | 0.12 - 1.19 | nmol/l |
Paastonäytteissä käytetään fP-C-Pept:ä, muulloin P-C-Pept.
Päivitetty 23.03.2011 / KK