Tutkimusohjekirjan etusivu. Hakemisto erikoisalan, nimen, lyhenteen tai tutkimusnumeron mukaan
Amylaasi, isoentsyymit, seerumista
| 1083 | S-Amyl-Is |
Osatutkimukset
S-AmylP ja S-AmylS
Tiedustelut
Puh. 08 315 4485 OYS
Indikaatiot
Etiologialtaan epäselvän kohonneen seerumin amylaasitason selvittäminen.
Näyteastia
5 ml vakuumiputki
Näyte
Säilytys: Lähetys huoneenlämpöisenä.
Menetelmä
Elektroforeettinen fraktiointi ja paikallistaminen entsyymiaktiivisuuden perusteella. Alihankintana teetettävä tutkimus.
Yleistä
Elimistössä on kahta eri tyyppiä amylaasia. Ns. Pa-isoentsyymiä muodostuu vain haimakudoksessa. Se kohoaa erityisesti akuutissa pankreatiitissa, mutta myös ulkusperforaation ja muiden äkillisten vatsasairauksien yhteydessä ja kroonisen pankreatiitin akutisoituessa. Vaikean pankreasinsuffisienssin yhteydessä arvot voivat olla myös matalia. Sa-isoentsyymi on kudoksen suhteen epäspesifisempi. Valtaosa siitä muodostuu sylkirauhasessa, mutta sitä on osoitettu myös keuhkokudoksessa, kyynelrauhasessa, munatorvessa, munasarjassa sekä prostatassa. Joissakin tapauksissa on osoitettu kasvainkudoksen, tavallisesti keuhkosyövän, tuottavan Sa-isoentsyymiä. Sylkityyppinen amylaasi kohoaa sikotaudin ja muiden akuuttisen parotiittien yhteydessä sekä monissa muissa tiloissa (pahanlaatuiset kasvaimet, keuhkoinfarkti, pneumonia, ovariaalituumorit, salpingiitit, opiaattilääkityksen yhteydessä). Myös jopa 25 %:lla akuutteja ylävatsakipupotilaita (varsinkin runsaasti alkoholia käyttävillä) Sa-isoentsyymi aiheuttaa amylaasin nousun. Molempia isoentsyymiä on useita geneettisiä alatyyppejä, joiden kliininen merkitys on epäselvä. Osassa väestöä (0.4 %:ssa) on todettavissa ns. makroamylaasi, amylaasin ja immunoglobuliinin kompleksi, joka eliminoituu elimistöstä normaalia hitaammin ja johtaa siten jatkuvasti koholla olevaan seerumin amylaasitasoon. Amylaasi eliminoituu pääasiassa munuaisten kautta.
Päivitetty 22.02.2011 / KK