Tutkimusohjekirjan etusivu. Hakemisto erikoisalan, nimen, lyhenteen tai tutkimusnumeron mukaan
Ammonium-ioni, plasmasta, paastotilassa
| 1071 | fP-NH4-ion |
Tiedustelut
Puh. 313 1930
Asiantuntijat
lääkäri Veli Kairisto: veli.kairisto
tyks.fi / (02) 313 2899 / 52899 ja sairaalakemisti Aila Leino: aila.leinotyks.fi / (02) 313 1913 / 51913
Indikaatiot
Maksakooman hoidon seuranta, synnynnäisen hyperammonemian diagnostiikka ja seuranta.
Esivalmistelu
Paasto
Näyteastia
3 ml K2-EDTA-vakuumiputki
Näyte
Näyte on sentrifugoitava 15 min kuluessa näytteenotosta. Plasma säilyy 20 min jäähauteessa. Plasma säilyy -20 C:ssa. muutaman vrk:n, jos se pakastetaan välittömästi. Erotettu näyte lähetetään pakastettuna.
Menetelmä
Entsymaattinen
Tekotiheys
Päivittäin
Yleistä
Suoliston bakteerit hajottavat ureaa ja valkuaisaineita, jolloin syntyy ammoniakkia. Ammoniakki imeytyy portaverenkiertoon ja maksa tekee siitä ureaa. Ammoniakin synty suolessa lisääntyy mm. runsaasti proteiinia sisältävän ravinnon ja suolistoverenvuotojen ansiosta. Suolen nopea tyhjeneminen, typpipitoisten ravinteiden rajoitus ja suolen sterilointi vähentävät ammoniakin muodostusta. Kun ureasykli häiriytyy maksakudosvaurioissa, plasman ammoniakkipitoisuus voi nousta. Maksakirroosissa tätä mahdollisuutta lisää vielä ammoniakin pääsy oikoteiden (spontaanien tai kirurgisten) kautta systeemiverenkiertoon suoraan maksan ohi. Suolistovuotoon liittyy myös kohonnut plasman ammoniakkipitoisuus. Monet ureasykliin vaikuttavat synnynnäiset metaboliset sairaudet voivat aiheuttaa hyperammonemiaa. Joskus tällaisissa tapauksissa hyperammonemia voi olla ajoittaista, sairauden kriisivaiheisiin liittyvää. Tulkittaessa mikromenetelmällä kapillaarinäytteestä tehtyjä ammoniakkimäärityksiä on otettava huomioon, että ihopistosnäytteeseen pääsee usein mukaan pieni määrä hikeä, joka saattaa nostaa huomattavasti näytteen ammoniakkipitoisuutta.
Viitearvot
| 0-7 pv | 65 - 110 | µmol/l |
| 7-14 pv | 55 - 90 | µmol/l |
| yli 1 v | alle 50 | µmol/l |
Huomautuksia
Määritys on tehtävä mahdollisimman nopeasti, sillä amideista ja aminohapoista vapautuva ammoniakki voi nopeasti johtaa liian korkeaan tulokseen. Kapillaarinäytteen ammoniakkipitoisuus saattaa hikikontaminaatiosta johtuen olla huomattavasti korkeampi kuin venanäytteen pitoisuus. Kapillaarinäytteistä luotettavin tulos saadaan korvalehdestä otetusta kapillaarinäytteestä.
Päivitetty 30.03.2011 / KK