Tutkimusohjekirjan etusivu. Hakemisto erikoisalan, nimen, lyhenteen tai tutkimusnumeron mukaan
Alaniiniaminotransferaasi, plasmasta
| 1024 | P-ALAT |
Tiedustelut
Puh. 313 1930
Indikaatiot
Maksasairauksien diagnostiikka ja seuranta.
Näyteastia
5 ml Li-hep.geeliputki
Näyte
1 ml hepariiniplasmaa. Näyte voidaan lähettää geeliputkessa sentrifugoimatta huoneenlämpöisenä, mikäli perillä 6 tunnin kuluessa näytteenotosta. Erotettu näyte lähetetään huoneenlämpöisenä ja säilyy jääkaapissa viikon. Pitempiaikainen säilytys pakkasessa.
Menetelmä
Fotometrinen (IFCC)
Tekotiheys
Päivittäin
Yleistä
Alaniiniaminotransferaasi on entsyymi, joka välittää aminoryhmän siirtoa alaniinilta alfaketoglutaraatille. Sitä on pääasiassa maksan parenkyymisolujen sytoplasmassa, josta se solujen vaurioituessa vapautuu verenkiertoon. Entsyymi on melko spesifinen maksavaurion osoittaja. P-ALAT:n aktiivisuus kohoaa sekä virushepatiitin että lääkeaineiden aiheuttaman maksavaurion yhteydessä jopa 10-kertaiseksi. Korkeimmillaan aktiivisuus on noin 7 - 12 päivän kuluttua taudin alkamisesta. Aktiivisuus nousee jo ennen kliinisten oireiden (esim. ikteruksen) ilmaantumista sekä subkliinisissä taudeissa. Tulehduksen jälkeen P-ALAT laskee normaalille tasolle noin 3 - 5 viikossa. P-ALAT:ia voidaan käyttää kirroosin ja kroonisen hepatiitin aktiivisuuden arvioinnissa; akuutissa vaiheessa entsyymin aktiivisuus seerumissa on selvästi koholla, pitkälle edenneessä taudissa normaali tai jopa alentunut. Sappistaasi, erityisesti intrahepaattinen, nostaa P-ALAT:ia. Lievästi kohonneita arvoja voi esiintyä myös keuhkokuumeen, keuhkoinfarktin ja infektiöösin mononukleoosin sekä sydämen vajaatoiminnan yhteydessä. P-ALAT-aktiivisuus on miehillä korkeampi kuin naisilla. Estrogeenit ja fenotiatsiinit voivat lisätä P-ALAT-aktiivisuutta.
Viitearvot
| miehet | 10 - 70 | U/l |
| naiset | 10 - 45 | U/l |
Huomautuksia
Hemolyysi nostaa tuloksia.
Päivitetty 21.02.2011 / KK